Make your own free website on Tripod.com
Finno-Ugric Place Names
This section describes similarities in place names between the western and eastern Finnish lands.
Including Finland, Lapp, Vepsä, Karelian, and Perm

Finnish Place Names Based on the Root "Sum"

Place Names of Finnic Peoples' Lands (from Suomen Suvun Tiet)

Pronounciation: a = a as in all, ä = a as in about, j = y as in yawn, ö = ea as in early, y = u as in during or yew.
Some sounds found in Finno-Ugric dialects:
š = "sh" - Finnish does not have this sound but it is found in most other Finno-Ugric dialects such as Eastern Karelian. A few translations:
Vienan meri = White Sea, Vienan Karjala = Viena Karelia, Viena (Dvina)
Äänisjärvi = Onega
Laatokka = Ladoga
Karjala = Karelia
Itä-Karjala = Eastern Karelia (Russian occupied)

Old Finno-Ugric "-ga" and "d" endings (eg. Karelian) are equivalent to the Finnish "-kka", and "t." For example, Ladoga is Laatokka in Finnish.

Below are some examples of place names with common roots.

Sum - a root word found in Finno-Ugric place names
Sum- a village on the south coast of lake Laatokka (Ladoga).
Sum- a lake near Arkangel.
Sum- a lake behind Äänisjärvi
Sum- an island in the White Sea "Vienanmeri" or "Viena Sea."
šum- area at the source of river Oka
šuma- a river in Mari El
Suma- a river behind Äänisjärvi, north of Sumjärvi
Suma- a river and shopping center by the White Sea.
Sumara- a river near Arkangel.
Sumari- an island in the Gulf of Estonia.
Sumaro- Vepsä
Sumba- Vepsä
Sumba- two rivers in Mari El
Sumina, šumiha- two streams behind Äänisjärvi.
Sumisaari- Tornionjoki.
Sumerinjoki and Sumerian kylä (Impilahti)
Sumeria- West shore of Vienanmeri (White Sea) according to Russian chronicles.
šumiš, šumius and Sumja- Rivers in Mari El.
Sumino- Viga-Kemi source, east of Suho.
šumitši- village in Vjatka.
šumera- Votjak lands.
Sumernuka- a river in Mari El.
Sumiainen- in the Finnish province of Vaasa.
Summa- Kuolejärvi etc.
Summala- Juva etc.
Summas- Saarijärvi
Sumsa- Kuhmoniemi, Sotkamo
Summukka (Juuka)

Sam - a root word found in Finno-Ugric place names, between Finland and Eastern Äänisjärvi (Onega), Southern Finland, Eastern Finland, Eastern Karelia, Vepsä, and behind Äänisjärvi (Äänisjärven takana).
Sam: Äänisjärven takana
Vepsä: šamus, Samjärvi, Sam, šamitsa, Samokša, Samino
Southeast Vepsä: Samjärvi, Sama, Samsot
Äänisjärvi East Side: Sam, Samu, Samina, Samjärvi,
In Finland: Samsaari (Rymättylä), Samola (Viipuri), Samslaks (Nauvo)

Place Names of Lapp Origin: (translations not completed)
Southern Finland, Eastern Finland, Eastern Karelia, Vepsä, and behind Äänisjärvi.
Abisko (Ilmajärven koill. puol.),
Enar (Vepsä ja Itä-Karjala),
Kuoksi (Hiitola),
Kuoksa (Karjalohja),
Kuoksvuori (Kurldjold),
Kuoksu (Viena),
Kotko (Hauho),
Kork (Vepsä),
Kätkä (Korpiselkä),
Kaavi, Kaavijärvi (Tyrväntö, Kinesma (Itä-Karjala),
Kinema (Onegan latvus),
Kurkki (Viena),
Lusma (useita Vienassa ja Aunuksessa),
Lugma (Onegan lisäjoki),
Lugmo (järvi Onegan itäpuol.),
Lisma (Äänisen luoteisrannalla),
Ligma (Aunuksessa),
Lapinskaja (Kargopolin eteläpuol.),
Lopova (Vytegralla),
Lapskoje (järvi Vepsässä),
Lapuskoje (järvi Onegan itäpuol.),
Lapina (Vienan lounaisrann.),
Moksi (Vihti, Korpilahti),
Mogki (Laatokan eteläp.),
Nuuksjärvi (Espoo),
Njuhtša 1. Nyhtša (Vienan rannalla),
Niuhtša (Pinegalla),
Njuhtša (Ust-sysol, Komi),
Nykša (järvi Äänisen kaakkoispuol.),
Posioniitty (Eura), Pjahta (Vepsä),
Paht (Valgetjärven seutu)
Pessa (Onegan seutu),
Pesa (Mezenin ja Suhonan seutu),
Pes (Ilmajärven koillispuol.),
Peski (Ilmajärven koillispuol.),
Purn (järvi Äänisen koillisp.),
Purna (järvi Äänisen kaakkoisp.),
Purnema (joki Onegan suulla),
Purniemi (Viena),
Songa (Aunus),
Songa (Vagan latvus),
Songa (Suhonaan laskevan Jugin vesistö),
Silas (joki Vepsässä),
Sova (joki Mezeniin),
Sovajärvi (Viena),
Tšolm (järvi Puudozin eteläp.),
Tšolm (järvi Mesehin suuseutu),
Tšolmo (järvi Äänisen itä- puol.),
Jolma (valgetjärven seutu),
Jolma- järvi (Pohjois-Aunus),
Jolmonen (Viena),
Ušma (Viena),
Vaga (vienan sivujoki),
Vaganjärvi (Ilmajärven koillisp.),
Vaga (kylä Vjatkasta pohjoiseen).
Osa lappalaisperäisiksi selitetystä paikannimistöstä on varmaan vanhaa lainaa muilta kansoilta m.m. permiläisiltä, koska samoja nimiä esiintyy etelässä ja idässä alueilla, missä lappalaiset eivät tiettävästi ole liikkuneet.

Perm Influence in Place Names (In Finnish)
.
PERMILÄISPERÄISEN paikannimstön olemassaoloista Fennoskandiassa ovat aikoinaan m.m. D. Europaeus ja Yrjö Koskinen tehneet päätelmiä ja tulleet kysymyksessä myönteiseen tulokseen (erikoisesti va- ja ma-päätteisten vesistönimien perusteella). Myöhemmät tutkijat ovat pitäneet tätä kuitenkin mahdottomana. Fennoskandiassa on paikannimstöt, jota näyttää olevan vaikea sen alueella eläviin kieliin nojautuen selittää, jotavastoin itäisten suomensukuisten, ennen kaikkea permiläisten kielissä on niille löydettävissä aina jokin merkitys sekä näiden kansojen alueilta myös tavattavissa usealle nimelle suoranaisia vertauskohtia. Koska Itä-Venäjän "lapinkävijät" esiroomalaiselta rautakaudelta lähtien sadat vuodet liikkuivat Fennoskandiassa, kuten toisessa yhteydessä on selvitetty, ja varmaan osittain jäivätkin, vaikkakin harvalukuisina yksilöperheinä ja vähitellen ehkä lappalaistuen, tänne asumaan, voi heidän vaikutuksensa m.m. paikannimistön olla ymmärrettävää. He omasivat lappalaisiin verraten korkeamman kulttuurin, toimivat luonnollisesti kaikessa suhteessa oloja määräävinä ja lappalaisten
isäntinä, varmaan juuri lappalaisten tarustossa esiintyvinä vihattuina "tšuudeina" Heidän vaikutuksensa lapin kieleen on kantasuomalaisuus ja myöhempi suomalaisuus nähtävästi huomattavalta osalta peittänyt, mutta paikannimistö on aina ja kaikkialla pysyvämpää ja siirtyy rauhallisissa oloissa heimolta toiselle. Seuraavassa esitetään Itä-Venäjän permiläis-jugralaisten alueiden ja Fennoskandian sekä näiden välisten alueiden paikannimistöstä muutamia vertauskohtia samalla kuitenkin huomauttaen, että vastaava nimistöä on suomensukuisten heimojen mukana osaksi kulkeutunut Itä-Venäjältä myös länteen ja lounaaseen pain.

From "Suomen Suvun Tiet"

Map Index

BACK